Glyfosaattia kestävät gm-soija, tavanomainen soija ja luomusoija voidaan erottaa toisistaan analyysien perusteella. Luonnonmukaisesti viljellyn soijan ravitsemuksellinen koostumus oli terveydelle edullisempaa kuin muilla menetelmillä viljellyn soijan. Gm-soija sisälsi suuria määriä glyfosaatti- ja sen hajoamistuote AMPA:n jäämiä. Näihin tuloksiin tuli norjalainen tutkimusryhmä, joka selvitti viljelymenetelmien vaikutusta soijan laatuun. (lisää…)
Luokka: Alkutuotantotutkimus
Kotimaiset palkokasvit voivat päihittää tuontisoijan
Kotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevaisuudessa korvata rehuissa käytettävän tuontisoijan. Typpilannoitteiden ja soijan korkea hinta kannustavat kotoisten palkokasvien viljelyyn. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja ratkaisuja maatiloilla ja koko tuotantoketjussa. (lisää…)
Suomalaisten hunajien antimikrobisuus vahvistettu
Kotimaisilla hunajilla saattaa olla erityistä merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa kotimaisten yksikukkahunajien vaikutuksia tutkittiin hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. (lisää…)
Saksalaistutkimus: Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät
Luomutilat ovat tavanomaisia tiloja energiatehokkaampia ja tuottavat vähemmän pinta-alaa kohti laskettuja CO2-päästöjä. Luomutilat tuottavat kasvihuonekaasuja viidennestä vähemmän tuoteyksikköä kohti kuin tavanomaiset tilat. Tämä tulos on saatu Saksassa tehdyssä nelivuotisessa tutkimuksessa, jossa mukana oli 40 luomutilaa ja 40 tavanomaista tilaa. Tutkimus tehtiin neljän yliopiston yhteistyönä. (lisää…)
Palkokasvien viljelyllä edullista maitoa Virossa
Karjatilat Virossa tuottavat maitoa merkittävästi Suomea pienemmin tuotantokustannuksin. Edulliseen ruokintaan pyritään tuottamalla valkuaispitoisia nurmirehuja palkokasvien avulla ja käyttämällä nurmirehuvaltaista ruokintaa. Tietoutta palkokasvien viljelystä ja käytöstä ruokinnassa Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen –seminaariin 21.2.2013 toi tri Hindrek Older Virosta.
Palkokasveilla voidaan säästää suuri määrä energiaa
Biologisen typensidonnan avulla voidaan Suomessa säästää jopa 3000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen. Tähän tulokseen tultiin MTT:n tutkimuksessa. (lisää…)
Luomumaidon rasva terveydelle edullista
Britanniassa Newcastlen yliopistossa selvitettiin tuotantomenetelmän ja vuodenajan vaikutusta kulutusmaitojen rasvan koostumukseen. Maidon rasvan koostumusta tutkittiin kahden vuoden aikana keräämällä maitonäytteet vähittäiskaupassa myytävistä maidoista. Tutkimuksessa oli mukana 22 eri tuotemerkin tuotteita, joista 10 oli luonnonmukaisesti tuotettuja. Luomumaidossa oli enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja.
Tulosten mukaan kulutusmaitojen rasvan laatu vaihteli suuresti. Luomumaidossa oli enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja kuin tavanomaisessa maidossa. Tulokset olivat yhdenmukaisia aikaisempien luomu- ja tavanomaisilta tiloilta kerätyistä maitonäytteistä tehtyjen tutkimusten kanssa. (lisää…)
Luomutuottajan elämäntilanne sanelee ehdot tilan kehittymiselle
Tulevaisuuden tuottaja verkostoituu aktiivisesti
Tulevaisuuden luomutuottaja on aktiivinen ja kouluttautunut eteenpäin katsova nuori tai jäähdyttelevä eläkeikää odottava tukioptimoija. Monipuolinen verkostoituminen muiden tuottajien kanssa sekä yhdistyminen kasvi- ja eläintilojen kesken nousee yhä tärkeämmäksi tulevaisuuden luomutuottajalla. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreesta raportista, jossa selvitettiin luomutuotantoa muun muassa kyselemällä tuottajilta ja luomualan toimijoilta heidän näkemyksiään alan tulevaisuudesta. (lisää…)
Luomun opiskelu ja tutkimus
Luonnonmukaista tuotantoa kehittävät eteenpäin sen harjoittajien ohella myös tutkimuslaitokset ja yliopistot. Luomu asettaa tutkimuskysymyksiä monille luonnon-, talous- ja yhteiskuntatieteiden aloille sekä teknologialle. Yliopistollisista oppiaineista agroekologia tutkii maatalouden ja ruokajärjestelmän ekologista kestävyyttä, ja on siksi monella tavalla myös luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä tukeva tieteenala. (lisää…)
Riittääkö peltoala luomussa väestön ruokkimiseen?
Voidaanko kaikki saksalaiset ruokkia kotimaan pelloista saatavilla elintarvikkeilla luomutuotannossa? Ei, mikäli ruokavalio säilyy nykyisellään. Peltoala ei riitä.
Mikäli ruokavalio muutetaan terveellisemmäksi ja ravitsemussuositusten mukaiseksi puolittaen kotieläintuotteiden kulutus, niin luomumaatalous pystyy tuottamaan ravitsemuksellisesti täysipainoisen ravinnon kaikille kansalaisille kotimaan pelloilla. (lisää…)
