Miten tiiviit savipellot saadaan kuivumaan riittävän nopeasti tasaisesti? Miten toteuttaa täydennyssalaojitukset kustannustehokkaasti?
Näihin ja useisin muihin kysymyksiä pyrkii Timo Ylieskola ratkomaan omalla tilallaan Varsinais-Suomen tiiviillä savipelloilla. Perehdy tarkemmin hän tilansa ongelmapeltojen kunnostamiseen ja kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeessa tuotetun selostuksen avulla.
Täydennyssalaojituksin kuivatuksen edellytykset kuntoon
(lisää…)
Miten tiivistynyt ja märkä ongelmalohko saatiin kuntoon ja sopivaksi syysviljan viljelyyn Varsinais-Suomen savimaan lohkolla? Kokemuksia ongelmalohkon kunnostamisesta kertoi viljelijä Otto Hyssälä Liedosta OSMO-hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)
Pellot kuntoon viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä -seminaarin esitykset. Seminaari oli OSMO-hankkeen loppuseminaari Liedossa joulukuussa. Auditorion täyteinen joukko viljelijöitä paneutui maan kasvukunnon puutteiden tunnistamiseen ja kasvukunnon hoidon mahdollisuuksiin. Seminaarissa kuultiin OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana toimineen Tuomas Mattilalta kaksi esitystä, joita täydensivät tilaesimerkit ja neuvojien puheenvuorot. (lisää…)
Miten laatia kasvukunnon hoitosuunnitelmaa? Tiiviiseen muotoon suunnittelma saadaan, kun ensiksi lohkoittain kirjataan muistiin kullakin lohkolla havaitut kasvukunnon puutteet, joita on syytä korjata. Sen jälkeen suunnitellaan korjaavat toimenpiteet, jotka kirjataan lomakkeelle lyhyesti muistiin.
Lomakkeelle merkitään vain korjattavat osa-alueet. Työkalun kasvukunnon hoidon suunnitteluun on laatinut Tuomas Mattila osana OSMO-hanketta. (lisää…)
Kasvukunnon hoitosuunnitelmaan löytyy runsaasti korjattavia asioita. Mitkä näistä kannattaa tehdä ensiksi? Ja mitkä vasta pitemmän tähtäimen suunnittelun osana? Eri vaihtoehtojen kannattavuus-, ja kiireellisyysjärjestykseen eri korjaustoimet voidaan laittaa Kasvukunnon hoitosuunnitelman prioristointi-työkalulla. Sen laatinut Tuomas Mattila osana OSMO-hanketta.
Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin kuivatussuunnitelmasta neljä eri vaihtoehtoa. Tavanomainen täydennojitus, uusintaojitus, täydennysojitus, soratäyttö 50 cm pinnan alapuolelle täydennettynä myyräojituksella sekä soratäyttö 30 cm pinnan alapuolelle täydennettynä jankkuroinnilla kerran viljelykierrossa. Esimerkissä vertaillaan kustannuksia eri vaihtoehtojen kustannuksia, soran menekkiä ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja. (lisää…)
Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin tiivistymisriskien vähentämissuunnitelma. Säilörehun korjuu noukinvaunulla, lannan levitys, kyntö ja viljan puinti ovat tärkeimpiä tiivistymisriskiä lisääviä töitä tilan tasaisilla savipelloilla, jotka ovat herkkiä tiivistymään.
Esimerkissä tarkastellaan eri koneiden rengaspaineiden alentamismahdollisuuksia paremmilla rengasvalinnoilla. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja. (lisää…)
Miten ruis saatiin talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja? Köönikkälän tilan kokemukset voivat tarjota arvokasta oppia myös muille. Kun kuivatus laitetaan kuntoon täydennysojituksin, pinnanmuotoiluin sekä rakenteen kunnostuksella, saadaan ruis talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja. Samoin kevätviljat.
.
Miksei syysviljan viljely onnistu? Tilan useimmilla lohkoilla lautasmuokkaus ja suorakylvö toimivat, mutta tällä ongelmalohkolla ei. Pitkäaikainen lautasmuokkaus ja suorakylvö olivat tiivistäneet tämän lohkon. Miten lohko kunnostettiin syysviljalle sopivaksi? (lisää…)
Miten maan kasvukuntoa hoidetaan etelä-pohjaisella tilalla? Miten pienentää tiivistymisriskejä? Miten parantaa tasaisten peltojen kuivatusta? Miten tasapainottaa ravinnesuhteita? Näitä kysymyksiä käsittelijä viljelijä Timo Erkkilä Ilmajoella OSMO-hankkeen loppuseminaarissa.
.
.
.
. (lisää…)
