Asiasanat: kemiallinen viljavuus

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?

Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät  hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila  ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)

Miten kestävyyttä viljelyyn- seminaarin esitykset

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Mikä on fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa? Millaisia ovat kasvien ravinnepitoisuudet ja miten ne muuttuvat kavukauden aikana? Miten hallita rikkakasveja? Miten hallita maan rakennetta ja laittaa kuivatus kuntoon? Miten viljelijä voi kehittää peltojensa kasvukuntoa? Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)

Raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)

Maan kasvukunnon hoito ilmastoviisauden ytimessä

 

Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla maan rakenne on hyvä ja tuotantopanosten kuten ravinteiden hyötysuhteet muodostuvat hyviksi. Multavuuden säilyttäminen ja jopa lisääminen ovat mahdollisia. OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen vetäjä Jukka Rajala esittelee seuraavassa OSMO-hanketta, tilakokeissa tehtyjä havaintoja ja tuloksia sekä antaa vinkkejä maan kasvukunnon ja multavuuden parempaan hoitoon. (lisää…)

Raportti: Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana julkaistu

 

Maaperä ja kasvit ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasveja voidaan käyttää indikaattorina myös maan kasvukunnosta. Kasvien kasvuhäiriöt voivat kertoa jonkin ravinteen puutteesta tai epätasapainosta. Kasvin ravinnetilan selvittäminen kasvun aktiivisen kasvun vaiheissa auttaa tarkentamaan kasvien ravinnehuoltoa ja korjaamaan puutteita vielä kasvukauden aikana tapahtuvin kasvusto- ja lehtilannoituksin. Nyt julkaistava raportti Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta. (lisää…)

Raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon?  Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa. (lisää…)