Vesi- ja happitalous ovat ratkaisevia perusasioita maan kasvukunnolle. Mutta näiden osalta pelto voi olla monella tapaa rikki.
Vesi ei pääse pois pellolta. Vesi ei pääse salaojiin tai pois muokkauskerroksesta. Ruokamultakerroksen rakenne on huono. OSMO-hankkeen tuottamassa verkkoluennossa yliopistotutkija Tuomas Mattila käy läpi pellon kuivatuksen korjaamista. (lisää…)
Miten tiiviit savipellon saadaan kuivumaan riittävän nopeasti tasaisesti? Miten peltojen pinnanmuotoilu on syytä toteuttaa? Miten maan rakenne saadaan kuntoon?
Näitä ja useita muita maan kasvukunnon hoidon kysymyksiä pyrkii Timo Ylieskola ratkomaan tilallaan Varsinais-Suomen tiiviillä savipelloilla. Perhehdy tarkemmin hän tilansa ongelmapeltojen kunnostamiseen ja kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeessa tuotetun diaesityksen ja tilaesimerkin avulla. (lisää…)
Miten tiiviit savipellot saadaan kuivumaan riittävän nopeasti tasaisesti? Miten toteuttaa täydennyssalaojitukset kustannustehokkaasti?
Näihin ja useisin muihin kysymyksiä pyrkii Timo Ylieskola ratkomaan omalla tilallaan Varsinais-Suomen tiiviillä savipelloilla. Perehdy tarkemmin hän tilansa ongelmapeltojen kunnostamiseen ja kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeessa tuotetun selostuksen avulla.
Täydennyssalaojituksin kuivatuksen edellytykset kuntoon
(lisää…)
Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin kuivatussuunnitelmasta neljä eri vaihtoehtoa. Tavanomainen täydennojitus, uusintaojitus, täydennysojitus, soratäyttö 50 cm pinnan alapuolelle täydennettynä myyräojituksella sekä soratäyttö 30 cm pinnan alapuolelle täydennettynä jankkuroinnilla kerran viljelykierrossa. Esimerkissä vertaillaan kustannuksia eri vaihtoehtojen kustannuksia, soran menekkiä ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja. (lisää…)
Miten ruis saatiin talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja? Köönikkälän tilan kokemukset voivat tarjota arvokasta oppia myös muille. Kun kuivatus laitetaan kuntoon täydennysojituksin, pinnanmuotoiluin sekä rakenteen kunnostuksella, saadaan ruis talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja. Samoin kevätviljat.
.
Miten saada selville pellon kuivatusedellytykset? Millainen kuivatusjärjestelmä kannattaisi valita tiiviille maalle?
Miten minimoida kynnön haittoja? Milloin maan mekaaninen syväkuohkeutus on tarpeen?
Miten voin kunnostaa peltoa suorakylvöön siirtymistä varten? Miten lisätä maan ravinteiden varastointikykyä?
Miten tunnistaa ravinnepuutoksia ennen kuin ne rajoittavat satotasoa? Hyviä käytäntöjä maan kasvukunnon hoitoon löytyy OSMO-hankkeen tuottamista tietokorteista.
Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.
Pellon kasvukunto riippuu suuresti maan rakenteesta ja kuivatuksen tilasta. Tiivistyneillä pelloilla maan vedenläpäisykyky on heikentynyt ja lohkon kuivatus on riittämätön. Tiiviillä mailla tavanomainen täydennysojitus ei riitä turvaamaan hyvää kuivatusta. Veden pääsyä salaojiin on tarpeen nopeuttaa. OSMO-hankkeen tutkimuslohkoilla havaittuja rakenteen ja kuivatuksen puutteita esittelee Jukka Rajala oheisessa diaesityksessä.
.
Miten arvioida maan vedenläpäisykykyä? Miten tehdä havaintoja pellon kuivatuksen suunnittelemiseksi?
Pellon kuivatuksen ja salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tri Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista esittelevät yksinkertaisia menetelmiä arvioida maan vedenläpäisykykyä maalajien määrittämisen ja isosta kuopasta tehtävien havaintojen avulla.
.
(lisää…)
Dronella eli nelikopterikuvauksella saadaan satelliittikuvia paljon tarkempia kuvia lohkosta. Ilmakuvat paljastavat kasvukunnon puutteita. Kun lohkon heikompikasvuiset kohdat on paikannettu, voidaan etsiä syitä niiden heikompaan kasvuun. Vasta syiden tunnistamisen jälkeen voidaan suunnitella täsmällisesti korjaavat toimenpiteet. (lisää…)
