Pellot kuntoon viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä seminaarin esitykset. Seminaari oli OSMO-hankkeen loppuseminaari Ilmajoella marraskuun lopulla. Auditorion täyteinen joukko viljelijöitä paneutui maan kasvukunnon puutteiden tunnistamiseen ja kasvukunnon hoidon mahdollisuuksiin. Seminaarissa kuultiin OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana toimineen Tuomas Mattilalta kaksi esitystä, joita täydensivät viljelijäkokemukset, neuvonnan puheenvuoro sekä muiden asiantuntijoiden esitykset.
Miksi tämä rukiin oras kasvaa huonosti pyörän raiteiden kohdalla? Ja miksi tämä toinen rukiin oras kasvaa paremmin raiteissa?
Miksi peruna kasvaa huonosti tällä lohkolla? Ja miksi peruna kasvaa hyvin tällä toisella lohkolla?
Miksi tällä pellolla seisoo vesi? Ja miksi tällä pellolla maan on samanaikaisesti kuivaa?
Tällaisilla kysymyksillä johdatteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala seminaarin osanottajia päivän teemaan.
Rajala J. Pellot kuntoon – seminaarin Avaus 27112019
Jukka Rajala, OSMO-hankkeen projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Huippusatoja tuottava Kari Alasaari korosti sitä, että perusasioiden tulee olla pellossa kunnossa, jotta voidaan päästä huippusatoihin. Lohkolla rukiin keskisato voi olla lähes 7000 
kg/ha, mutta satokartta näyttää lohkon heikoimmissa osissa alle 4000 kg/ha satoja, ja parhaat osat tuottivat yli 11 000 kg/ha.
Kumpi on helpompaa, panostaako huippusatojen nostamiseen entisestään? Vai pyrkiä tunnistamaan lohkon heikompien osien kasvukunnon puutteet ja korjaamaan niitä?
Alasaari K. Maan kasvukunnon merkitys huippusadon tuottamisessa 27112019
Kari Alasaari, viljelijä
Mattila T. Mikä pelloissa vikana – maan kasvukunnon haasteet 27112019
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Räisänen M. Boorin merkitys, eri kasvien tarve ja boorin tarpeen turvaamisen vaihtoehdot 27112019
Mikko Räisänen, tutkimusjohtaja, Ecolan Oy
Miten suorakylvössä ollut lohko saatiin kuntoon ja sopivaksi syysviljan viljelyyn? 27112019
Petter Sandelin, viljelijä
Mitä eväitä Osmo on tarjonnut neuvonnalle viljelijöille vietäväksi? 27112019
Jari Luokkakallio, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Mattila T. Miten kasvukuntoa kehitetään? -Lisää typpeä vai parempi kasvukunto ? 27112019
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Käytännön vinkkejä viljelytekniikan monipuoliseen höydyntämiseen mangaanin käyttökelpoisuuden parantamiseksi antoi Veera Manka Helsingin yliopistosta.
Manka V. Käytännön vinkkeja mangaanitalouden hallintaan 27112019
Veera Manka, MMK, Helsingin yliopisto
Biohiilessä on valtava pinta-ala, koska sen rakenne on kokonaan huokoinen. Siksi se voi varastoida suuria määriä ravinteita ja vettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Seon myös erinomainen kasvualusta mikrobistolle. Biohiili on ikäänkuin tyhjä akku, joka on tarpeen ladata ennen käyttöönottoa. Kätevä tapa käyttää biohiiltä on käyttää se karjasuojan tai lantalan kautta. Sitä lantaan lisäämällä saadaan lannasta parempi hyöty ja vähämultaisia maille hyvää maanparannusaineita.
Suutari M. Biohiili lannan ja ravinteiden parannusaineena 27112019
Markku Suutari, toimitusjohtaja, Carbons Finland Oy
Kivijauheet kuten zeoliittii, vermikuliitti ja biotiitti voivat huokoisen tai kerroksellisen rakenteen ansiosta pidättää suuria määriä esimerkiksi ammoniummuotoista typpeä. Lannasta typen hävikit pienenevät näin varastoinnin aikana. Kasvit kasvavat paremmin kivijauheita sisältävällä lannalla lannoitettaessa kertoi tutkija Taina Laiho Turun yliopistosta. Kivijauheiden käyttö lannan seassa on etyisen hyödyllistä vähämultaisilla karkeilla kivennäismailla.
Laiho T. Kivijauheiden hyödyntäminen lannan ravinteiden kierrätyksesä 27112019
Taina Laiho, erikoistutkija, Turun yliopisto ja projektipäällikkö NanoGeo Finland Oy
Erkkilä T. Mitä olen oppinut maan kasvukunnon hoidosta OSMO-hankkeen aikana? 27112019
Timo Erkkilä, viljelijä
Lue lisää OSMOsta ja tutustu myös muihin työkaluihin
