Torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutukset voivat olla haitallisia jo paljon pienempinä pitoisuuksina, kuin kunkin aineen vaikutus yksinään. Rotilla tehdyissä tanskalaistutkimuksissa havaittiin torjunta-aineiden, muovien pehmentimen ja lääkkeiden seoksilla jo pieninä pitoisuuksina merkittäviä häiriöitä koiraiden sukupuolisten ominaisuuksien kehityksessä, kun altistuminen tapahtui sikiövaiheessa. Vakava puute eri kemikaalien turvallisuustutkimuksissa on se, että mahdollisia yhteisvaikutuksia ei oteta huomioon kemikaalin haitallisuutta arvioitaessa.
Torjunta-ainejäämiä voimme saada mm (tuonti)hedelmistä.
Tutkimuksen tausta
Tietyt elintarvikkeissa, kulutustuotteissa ja ympäristössä esiintyvät kemikaalit voivat häiritä sukupuolen kehitystä sikiövaiheessa ja johtaa koirailla merkittäviin maskuliinisuuden vähenemiseen ja sukupuoli-elinten kehityshäiriöihin. Kuitenkaan yhtäaikaista altistumista sellaisille kemikaaleille ei ole juurikaan tutkittu. Varsinkin, jos niiden vaikutusmekanismit eroavat molekyylitasolla.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena oli täyttää tätä tietovajetta tutkimalla laajasti käytetyn muovien pehmentimen, di(2-ethylhexyl) flataatin (DEHP), kahden sienitautien torjunta-aineen, vinklotsoliinin ja prokloratsin sekä lääkeaine finasteridin vaikutuksia koiraiden sukupuoliseen kehitykseen rotilla. Havaintoja tehtiin muutoksista sukupuolielinten sijainnissa, sukupuolielinten painossa ja epämuodostumissa sekä nännien jakautumisessa. Nämä kemikaalit valittiin, koska niiden tiedetään toimivan miessukuhormonien toiminnan estäjinä tai häiritsijöinä, sekä häiritsevän koiraiden sukupuolista kehitystä sikiön erilaistumisvaiheessa.
Maitoa myydään myös lasipulloissa, jota pidetään turvallisimpina pakkauksena.
Tulokset
Emorottien altistuminen raskausvaiheessa tutkittujen kemikaalien yhteisvaikutus oli selvästi haitallista urosrottien sukupuoliselle kehitykselle. Tutkimuksessa todettiin poikkeamia sukuelinten sijainnissa ja painossa sekä muodossa. Myös nännien lukumäärä lisääntyi lähentyen naarailla tyypillistä nännien lukumäärää. Naarailla tyypillinen nännien määrä on 12 ja koirailla 2 kpl.
Altistumisen vaikutus kemikaalien yhteisvaikutuksille sukupuolielinten kehityshäiriöihin oli synergistinen, ja havaitut muutokset olivat suurempia kuin voi olettaa näiden yksittäisten kemikaalien haitallisista vaikutuksista. Suhteessa muihin koiraiden sukupuolen kehityshäiriöihin, mukaanlukien muutokset sukupuolielinten sijainnissa, nännien jakautumisessa ja sukupuolielimien painoissa, yhteisvaikutukset olivat riippuvaisia annostuksista.
Kun neljä kemikaalia yhdistettiin sellaisilla väkevyyksillä, joilla ei ole havaittavaa haitallista vaikutusta arvioituun nännien jakautumiseen, havaittiin merkittäviä muutoksia koiraiden sukupuolielinten sijainnissa.
Johtopäätökset
Koska häiriötön sukupuolen kehitys raskausvaiheessa on tärkeää poikasikiön kehitykselle, tämän tutkimuksen tulokset ovat varsin hyvin siirrettävissä myös ihmisille aiheutuvien riskien arviointiin. Sellaiset riskinarvioinnit, jotka kieltävät mahdolliset kemikaalien yhteisvaikutukset voi johtaa merkittäviin riskien aliarviointeihin, kun arvioidaan altistumista kemikaaleille, jotka häiritsevät poikien sukupuolista kehitystä.
Lähde: Synergistic disruption of external male sex organ development by a mixture of four anti-androgens. 2009. Christiansen ym. Environmental Health Perspectives, Vol 117, Issue 12, pp 1839-1946, doi:10.1289/ehp.0900689
Emorottien altistuminen raskausvaiheessa kemikaaliseokselle häiritsi uroksilla sukuelinten normaalia sijoittumista ja kehitystä (A), vähensi sukuelinten painoa (B), lisäsi nännien määrää (C) ja pienensi eturauhasen painoa (D).
Teksti: Jukka Rajala
Tämän aineiston tuottamiseen on saatu tukea Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta.
