Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon? Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa.
Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen (vaihtuvaan) muotoon. Nämä ravinteet ovat turvassa huuhtoutumiselta.
Nyt julkaistavassa raportissa pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mistä eri tekijöistä ravinteiden varastointikyky eli kationinvaihtokapasiteetti KVK riippuu? Millä eri tavoin se voidaan määrittää ja miten eri määritysmenetelmät eroavat toisistaan? Miten laskennallista KVK:n määritystä voidaan tarkentaa? Ja miten maalaji voitaisiin määrittää edullisesti ja tarkasti? Voidaanko KVK:n perusteella antaa kalkitussuosituksia? Kysymyksiin haetaan vastauksia sekä kirjallisuudesta että OSMO-hankkeen tilakoeaineiston avulla.
Keskeiset tulokset
Kationinvaihtokapasiteetti KVK voidaan joko mitata laboratoriossa tai määrittää laskennallisesti suomalaisen viljavuustutkimuksen tietojen avulla.
Suomalainen viljavuustutkimus tuottaa tarkemman arvion kuin maailmalla yleisemmin käytetty Mehlich 3 -uuttoon pohjautuva arviointi.
Laskennallinen KVK on samansuuntainen mitatun kanssa, mutta tuottaa keskimäärin liian alhaisia KVK:n arvioita. Raportissa esitetään parannuksia KVK:n laskentaan Suomen olosuhteisiin.
KVK määräytyy maan savespitoisuuden ja multavuuden perusteella, joten sen avulla voidaan tarkentaa maalajien määritystä sekä hahmottaa eroja maalajiluokkien sisällä. Näin esimerkiksi kalkitus voidaan suunnitella tarkemmin.
KVK-määritystä voidaan käyttää viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaan etenkin Ca, Mg, K ja Na osalta. Tämä mahdollistaa tarkemman tulkinnan kuin maalajiluokkiin pohjautuva tarkastelu.
Monipuoliset kalkitussuositukset
Kationinvaihtokapasiteetin avulla muodostetut kalkitussuositukset ovat samansuuntaisia kuin muut tutkitut menetelmät. Mutta KVK:n perusteella voidaan laatia kalkitussuosituksia myös lohkoille, joiden pH on riittävä, mutta kalsiumin tai magnesiumin määrä on riittämätön.
Toisaalta KVK:n avulla voidaan myös arvioida lisättävän kipsin määrää tilanteissa, joissa on syrjäytettävä ylimääräistä magnesiumia maan rakenteen parantamiseksi.
KVK-laskurin avulla voidaan tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa sekä parantaa tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Nyt julkaistavan raportin sekä Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO-hanketta.
Raportti
Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. 2018. Raportteja 179. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. 36 s.
Kationinvaihtokapasiteetin maaritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Mattila ja Rajala. Raportteja 179. 2018. 36 s.
Tutustu myös Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin 2018
